Hyvää kansainvälistä naisten päivää kaikille naisille (mukaan lukien cis-naisia)!
Also available in English.
Viimeisten vuosikymmenien aikana sukupuolinen tasa-arvo on ottanut suuria harppauksia eteenpäin. Naiset ovat päässeet yhä useampien maiden ja yrityksien korkeimpiin virkoihin, ja yhteiskunnallinen mielikuva yhä useammasta ammatista antaa tilaa sille, että kyseinen henkilö olisi nainen.
Kaikki ei ole kuitenkaan hyvä.
Suomessa kuin muuallakin maailmassa kohtuun, munasarjoihin, ja muihin syntymähetkellä naiseksi määriteltyjen tyypillisiin lisääntymiselimistön osiin vaikuttavat sairaudet ovat vielä hyväksymättömän alitutkittuja, ja niihin sairastavien potilaiden pääsy hoitoon voi viivästyä vuosia. Muuten pätevät hoitajat eivät ole aina edes kuulleet hyvin yleisistä sairauksista, kuten endometrioosi. Naisten ja naisiksi oletettujen henkilöiden kipuakaan ei oteta vakavasti lääketieteellisissä konteksteissa, ja monia toimenpiteitä saatetaan tehdä täysin ilman puudutusta, vaikkei kukaan edes harkitsisi vastaavan muihin kehonosiin koskevan toimenpiteen tekemistä niin.
Naisiin kohdistuva väkivalta pysyy myös suurena yhteiskunnallisena epäkohtana, minkä takia liian moni nainen ei koe itseään turvassa edes hänen omassa kodissaan, saati kadulla. Suomi ei ole sen usein ylistetystä sukupuolitasa-arvosta huolimatta mikään poikkeus tämän suhteen, vaan virallisten tilastojen mukaan se luokitellaan yhdeski Euroopan väkivaltaisimmista maista naisille. Moni suomalainenkin nainen saa vielä ruusuja naisten päivänä ja turpaan muina päivinä.
Samaan aikaan lukuisilta naisilta evätään oikeutta elää omia elämiään sellaisina naisina, kuten he ovat, koska laki ja taantumukselliset asenteet vaikeuttavat syntymähetkellä vääräksi sukupuoleksi luokitellun naisen pääsyä naiseuden kaikkiin ulottuvuuksiin. Transfobia, byrokratia ja patriarkaalisen yhteiskunnan yritykset "suojella" transnaisia itseltään tekevät transitioitumisen kaikista osista turhan hankaliksi, ja olemme vielä kaukana siitä pitkään haaveillusta tulevaisuudesta, jolloin transnaisetkin nauttivat täydellisestä yhteiskunnallisesta tasa-arvosta.
Vaikken koe itseäni transnaiseksi, omaan useita selviä transfeminiineja piirteitä, ja koen omaa sukupuoltani monella tavalla lähemmäksi perinteistä naispuolista kuin perinteistä miespuolista. Niin sanotut "naisten asiat" eivät mene aina täsmälleen päällekkäin niiden asioiden kanssa, jotka vaikuttavat suoraan minun elämääni, mutta olen silti nähnyt näitä ilmiöitä myös läheltä.
Tänään osallistuin myös Turussa järjestettyyn Smash the Patriarchy -marssi kansainvälisten naisten päivän marssiin. Tilaisuuden intersektionaalisessa hengessä kirjoitin minun ja kumppanimme kylttiin grönlanti kuuluu grönlantilaisille grönlanniksi (Kalaallit Nunaat kalaallit pigaat), tähän mennessä yleisesti tutun Слава Україні, ja ikuisen Fuck Trump.
