Also available in English.
Tänään tulee täyteen neljäs vuosi siitä lähtien, kun Vladimir Putin aloitti Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan.
Tilanne näyttää monella tavalla synkältä.
Pitkittyneen sodan kesto alkaa tuoda mieleen ensimmäisen maailmansodan, joka kesti vain muutaman kuukauden Venäjän hyökkäyssotaa pidempää.
Yhdysvaltain Valkoisessa talossa istuu törkeän venäjänmielinen presidentti, jonka ajatus rauhasta pelaa suoraan Moskovan pussiin.
Ja Suomessa kuin muualla Euroopassakin äärioikeistolaiset voimat keräävät yhä suurempaa kannatusta vaaleissa, ja uhkaavat kaataa demokratiamme Putinin ja hänen diktaattorikavereidensa hyväksi.
Historia osoittaa kuitenkin, että sen äärimmäisesta julmuudesta huolimatta venäläinen imperialismi ei ole ikuista eikä voittamatonta. Tänään on myös ensimmäinen päivä, jolloin Suomi on nauttinut vapaudestaan itsenäisenä valtiona pidempään kuin tyranniasta Venäjän hallinnassa. Keskellä pelottavia aikoja tämä ajatus tuo toivoa.
Mutta mikään ei ole varmaa. Nyt jos koskaan, Ukraina tarvitsee tukeamme. Ukrainalle menevää materiaalista tukea — sekä sotilaallista että siviilistä — tulee lisätä merkittävästi, ja sitten lisätä enemmän varmuuden vuoksi. Kun vielä jatkuva sota on jo kestänyt yli neljä vuotta, ei ole enää mitään perustelua vähempään.
Слава Україні!