Also available in English.
Euroopan unionin kasvistuotteiden nimeämistä rajoittava säädös sallii nyt vegeburger ja muita samankaltaisia nimiä, mutta kieltää silti useiden perinteisesti lihatuotteisiin viittaavien termien käytön kasvisruokatuotteista.
Kielitieteilijänä ajatus tietynlaisen ruokanimikkeen kieltämisestä on täysin absurdi. Kieli muuttuu jatkuvasti, eikä voi olettaa, että sana, joka viittaa yhteen asiaan tänään, ei voi viitata myös johonkin muuhun muutaman vuoden päästä.
Jos otetaan esimerkiksi jokapäiväinen esine: nykyään puhelimeksi kutsuma esine muistuttaa vain kaukaisesti sitä, mistä sillä nimellä puhuttiin vain 25 vuotta sitten. Vaikka sanan kehityskulun jokaista eri askelta voi tunnistaa ja selittää, on turhaa väittää, että sanalla viitattujen esineidän joukon laajentuminen olisi oikeasti hämmentänyt ketään. Se, että nuoret eivät aina tunnista lankapuhelimia, johtuu siitä, että ne ovat lähinnä kadonneet nykyisistä taloista, eikä mistään kielenkäyttöön liittyvästä.
Tämän kaiken lisäksi sana liha viittaa yleisessä kielenkäytössä myös esimerkiksi hedelmän tai kookospähkinän sisäiseen mehevään aineeseen, joka ei ole osaa kuorta eikä kiveä. Ihmiset ovat puhuneet vuosien varrella kookosmaidosta, ja siipi (tai englanninkielinen sana wing) voi olla myös rakennuksen osa. Nämä kaikki käytöt ovat tyypillisiä sekä suomeksi että englanniksi.
Lopullinen kompromissiratkaisu on paljon parempi kuin se, mikä se olisi voinut olla, mutta minkäänlaisten kasvistuotteiden nimikkeiden kieltämisessä ei ole yhtään järkeä. Kunhan pakkauksessa lukee, mistä kyseinen tuote on tehty, ei ole mitään syytä, miksei kasvisperusteista tuotetta ei saisi kutsua wingseiksi.
Enkä edes sekunnilla uskoisi, että vastaavaa lainsäädäntöä edes harkittaisiin, jos lihatuotetta olisi ruvettu kutsumaan lehdeksi. Kukaan ei kyllä taida välittää kanasalaatin nimestä.